torstai 29. marraskuuta 2012

Melbs



Useamman päivän olen jo ollut kotona ja vieläkin on ajantaju hukassa ja ajatukset toisella puolella Australiaa. Pari ensimmäistä päivää paluun jälkeen olisin voinut vain nukkua (ja nukahdinkin, sillä välin kun olin Alicen lapsenvahtina; herätessäni jalkani oli sidottu yhteen.) Tänään hilpaisin lenkille raittiiseen ulkoilmaan, toivoen jos vaikka se saisi pääni tajuamaan, että tänään on torstai eikä maanantai.

Melbourneen päätimme lopulta mennä lentäen (ihan oikeasti, toteutimmeko yhtäkään alkuperäistä suunnitelmaamme?), koska se maksoi melkein puolet vähemmän kuin juna ja oli myös paljon nopeampi.

Melbourne oli myöskin iso, mutta jotenkin sympaattisempi kaupunki kuin Sydney. Rakenne oli ruudukkomainen kuten Turussa. Kadulla huristelivat niin ratikat, keltaiset taksit kuin hevoskärryt. Hostellin sängyt olivat mallia unentappaja: jos käänsit kylkeä, kesti noin viisi minuuttia ennen kuin nitinä ja narina vaimeni. Hostellin porukka oli kuitenkin jälleen ihan mahtavaa seuraa, joten ei siellä huoneessa edes tullut paljoa aikaa vietettyä.



Joulukoristeet näyttävät täällä niin vääriltä.





Melbournessa ei ole samanlaisia kuuluisia monumentteja kuin Sydneyssä, joten ainoat vierailun arvoiset rakennukset olivat kauppakeskus ja yökerhot. Matkan alussa päätin, etten saa shoppailla, sillä pienen pieneen käsimatkatavaralaukkuuni ei mahtuisi mitään ylimääräistä. Päätöstäni vahvisti se, että ensimmäisenä Melbourne-päivänä huomasin tililläni olevan 92 dollaria jäljellä. Jostain syystä huomasin kuitenkin laukkuni olevan neljä paitaa (plus se Hard Rock Cafe –paita) painavampi kotiin lähtiessä.

Melbsissä sain myös oikeaa australialaista kulttuurisivistystä, kun minut pistettiin syömään Vegemitellä voideltu paahtoleipä. Kauan karttelemani pahanhajuinen mönjä maistui… suolaiselta.


Ilme kertoo enemmän kuin tuhat sanaa
Kokonaisuudessaan matka oli mielettömän hauska kokemus ja seikkailu, jonka kokee vain kerran elämässä. Eipä siis ihme, että lentokentällä odotellessa teki vain mieli jättää lentokuulutukset huomiotta ja valua vaivihkaa takaisin hostelliin ihanien ihmisten pariin jatkamaan ilonpitoa.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti