Olen matkani puolivälissä. Mutta en voi olla. Aika ei ole voinut kulua niin nopeasti?
Suomessa on paljon asioita joita kaipaan. Sauna, Fazerin
suklaa, lattialämmitys, salmiakki, kunnon suihkuhanat, ruisleipä (ai niin, on
siellä myös ne perhe ja kaverit). En kuitenkaan halua jättää näitä
yliystävällisiä ihmisiä, rentoa meininkiä, paahtavaa aurinkoa, vauhdikasta
yöelämää, upeita rantoja, eksoottista luontoa tai mitään muutakaan, mitä kuuluu
tähän maahan, johon olen korviani myöten rakastunut.
Eilen sain taas yhden syyn lisää rakastaa Australiaa, kun
kävimme syömässä sushibaarissa, jossa ruoka kulki liukuhihnalla. Miksen ole
törmännyt moisiin Suomessa? Maailman kätevin tapa syödä japanilaista ruokaa.
Senkun nappaat parhaimman näköiset herkut päältä.
Eilen sain myös kaksi kutsua perjantai-illanviettoon tunnin
sisällä, joten ei siinä muu auta kun lähteä taas valtaamaan yökerhojen tanssilattioita.
Varsinkaan nyt kun hiuksenikaan eivät enää näytä kuivuneelta hampulta. Tänään siis venytin
englannintaitoni äärimmilleen ja istahdin kampaamon tuoliin.
Ehdinpä tänään käydä myös uimahallilla host-äidin ja lasten
kanssa. Meinasin kyllä vetää kloorivedet keuhkoihin, kun host-äiti osoitti
minulle samaan altaaseen saapuneen aussimiesten uimajoukkueen. Niitä näkee paikalla
kuulemma usein. Ehkä pitäisi itsekin käydä siellä vähän useammin tuijott uimassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti