Chocolate overload

Taisinpa löytää lempikuppilani. Se kulkee nimellä Chocolateria San Churro, ja lienee aika selvää, minkälaisesta kuppilasta on kyse: laihduttajien ja laktoosi-intolerantikkojen painajainen ja nautiskelijoiden taivas.

 

Perjantain kunniaksi unohdin turvonneen olemukseni (ihan totta, olen näiden kolmen viikon aikana lihonut ihan jäätävää tahtia) ja tilasimme host-äidin ja Alicen kanssa churroja suklaadipin kanssa sekä pirtelöt. Omani oli valkosuklaa-mansikka kermavaahdon kera. Syntistä, eikö totta?

Churroja! En ollut kuullut niistä ennen

 

Kävin tänään myös kävelemässä Swan riverin varrella sillä välin, kun host-äiti käväisi työpaikallaan. Turisteilin kamerani kanssa ja näytin ilmeisesti aika avuttomalta, sillä eräs aussi tuli kysymään, että haluanko hänen ottavan minusta kuvan. Mikäs siinä, luotin siihen, että jos tyyppi lähtee litomaan digijärkkärini kanssa, joku ympärillä olevista ihmisistä syöksyy sankarina apuun. Mutta ei, hän otti ystävällisesti pari kuvaa ja antoi vielä matkavinkkejä kaupan päälle.

Swan river

Kiitokset tuntemattomalle ohikulkijalle

Joku vanha tuulimylly

Huomenna siis eläintarhaan. Sääkin lupaa aurinkoista ja 22 astetta. Olisiko jo aika korkata shortsikausi?