Suut makiaks

Toissapäivänä kävimme Lillin kanssa niinkin eksoottisessa paikassa kuin Ikea. Meillä oli tärkeä päämäärä: karkkihylly ja sen kotisuomalaiset antimet. Koskaan ennen ei ole Fazerin logo aiheuttanut sellaista sydämen pakahtumisen tunnetta. Mieltä (sekä mahaa) lämmitti myös glögi- ja piparimaistiaiset, joista nautimme varmaan kymmenen dollarin edestä.

Mukaan lähti pikku pussi turkinpippureita kipeään kolmen ja puolen dollarin hintaan. Fazerin siniset ja Geishat jäivät odottamaan hyllylle sellaisia vieroitusoireita, johon eivät aussimarkettienkaan suklaat auta.

Omnomnomnom!

Mainitsin joskus aiemmin torakat ja sen, kuinka väistämättömästi ne Australian kesään kuuluvat. No, nyt kun virallisesti ollaan jo kesän puolella, voin kertoa, että host-äiti ei narrannut niiden ötököiden osalta. Ulkona pimeällä torakoihin törmää varmimmin, mutta kyllä ne ovat taloonkin jo löytäneet.

Torakat ja muut ötökät tuovat mukavaa lisäjännitystä muun muassa vessakäynteihin. Mielestäni australialaisten kylpyhuoneiden perusvarustukseen pitäisi kuulua jonkinlainen nuija. Se sopisi hyvin siihen vessaharjan viereen, tai vaikkapa puuttuvan käsisuihkun paikalle.

Kuva on hieman epäselvä, sillä en todellakaan jäänyt säätelemään kameran asetuksia lisäkuvia varten.

On se tosiaan kummallista, että on joulukuu. Miten muka pystyn miettimään joululahjoja tai kuuntelemaan tosissani joululauluja, kun ulkona elohopea kipuaa lähelle neljääkymmentä astetta? Oikeasti, tiistaiksi on luvattu 37 astetta. Odotan sitä vähän pelonsekaisin tuntein.